Gentoon dokumentoinnin suomentamis- ja palautekeskustelu

[Flammie]

Alussa, kun kuvataan x86-alustan laitteistovaatimuksia, sanan "tarvitset" voisi ihan hyvin jättää pois, koska se on aika itsestäänselvyys. Tuolla on lisäksi yksi typo (käytätä)

Totta, tuo menee nyt paremmin listauksenakin.

Onko tuo "Gentoon Minimal LiveCD" vai "Gentoo Minimal LiveCD"?

Siitä en saanut varmaa selvyyttä tekstistä. Pitäisi varmaankin testata itse CD tietääkseen 'Gentoo Minimal LiveCD' vai 'Minimal LiveCD' se kokonaisnimi.

"Jokaiselle keinolla on hyöty- ja haittapuolensa."
Keinoja kuvataan vain kaksi, joten olisi luonnollisempaa käyttää sanaa "Molemmilla". Totta kai keinoja voi olla useampiakin, mutta seuraavassa lauseessa väitetään, että dokumentaatio listaa niiden hyöty- ja haittapuolet. Tämän dokumentaatio tekee vain noille kahdelle keinolle, ei jokaiselle.

2004.0-dokumentaatiossa oli vielä kolme, siitä jäännöksiä lähinnä.

"Aloittamalla stage1:stä pystyt täysin päättämään..."
Siis asennetaanko Gentoo siten, että käydään kaikki staget läpi, mutta järjestyksen voi päättää itse?

Käytännössä voisi siis sanoa niin että jos aloittaa stage1:stä niin kaikki käydään läpi, mutta jos aloittaa stage3:sta niin stage1 ja stage2 on jo valmiiksi läpikäyty. Mutta jos lukee stage1:n dokumentaatiota niin tuon metainformaation väärinkäsitys ei olisi kyllä ongelmakaan.

"...mutta samalla tyydyt niihin optimointiasetuksiin jotka me olemme valinneet (jotka kylläkin ovat melko tehokkaita ja tarkkaan harkittuja, vakaita mutta laadukkaita asetuksia)."
Kaksi pilkkua puuttuu.

"Jos päätät myöhemmin vaihtaa optimointiasetuksia asennuksen jälkeen voit siltikin uudelleenkääntää koko järjestelmäsi uusilla asetuksilla."
Pilkku puuttuu.

Korjattu

"Gentoo LiveCD:t ovat käynnistettäviä ja sisältävät riittävän rakennetun Gentoo-ympäristön."
Ovat käynnistettäviä? Siis?

Bootable? Käynnistyviä? Käynnistettävissä? Buuttaabeleja?

"Niiltä voi käynnistää Linuxin suoraan CD:ltä."
Eli tarvitsen kaksi CD-asemaa, koska niiden CD:iden avulla voin käynnistää Linuxin joltakin toiselta CD:ltä. Not.

Olen hieman sokea tämän käännökseni suhteen, ilmeisesti suomennos ei ole ilmeinen sen suhteen mikä "bootable cd" on, joten lisäsin aiheesta tarinaa: Gentoo LiveCD:t ovat käynnistettäviä(bootable) CD:itä ja sisältävät
riittävän rakennetun Gentoo-ympäristön. Tällaista CD:tä käyttäen voit käynnistää
tietokoneesi Linux-järjestelmään suoraan CD:ltä niin että käyttöjärjestelmä
ladataan käynnistyksen yhteydessä CD:ltä kovalevyn asemesta.
Tällaisen Käynnistyksen aikana laitteisto tunnistetaan ja sopivat ajurit
ladataan. Näitä CD:itä ylläpitävät Gentoon kehittäjät.

"Kaikkilla LiveCD:illä voi käynnistää, asettaa verkon, muokata osiointia..."
Typo, ja minkä niillä CD:illä voi käynnistää?

Voit käynnistää koneesi miltä tahansa näistä LiveCD:istä sellaiseen tilaan, jossa voit asettaa verkon, muokata osiointia ja
aloittaa Gentoon asennuksen internetistä.

"Esimerkiksi x86-muoto tästä CD:stä löytyy..."
"tältä CD:ltä"

Uh?

"Jos tarkastelet lähemmin livecd-hakemistoa huomaat että joillekin..."
Kaksi pilkkua puuttuu.

downloadaus=>määrä ladattavaa

Jep.

"Siltä ei voi käynnistää."
Käynnistää mitä?

Tietokonetta ilmeisesti. Onko ongelma siis siinä ettei tuosta käsitä mitä käynnistetään vai että käynnistämisverbi vaatisi kieliopissa yhden parametrin lisää?

"niinkutsuttuja"
Erikseen.

vaikkapa.

"raakapoltto-asetuksia"
Onko väliviivalle mitään syytä?

Ilmauksen selventäminen mielestäni.

"Lue koko kappale ennen jatkamista koska sinulla ei aina ole aikaa lukea toimiessasi."
Pilkku puuttuu.

"Tämä asetus useasti löytyy valikosta..."
"Tämä asetus löytyy usein valikosta ..."

"Jollei tätä asetusta tehdä järjestelmä käynnistyy kovalevyltä jättäen CD:n huomioimatta."
Pilkkuvirhe.

ok.

"Voit nyt aloittaa tavan käynnistysprosessin oletusasetuksilla painamalla enteriä, tai käyttää LiveCD:n mukailtuja käynnistysasetuksia antamalla ytimen nimen sekä asetukset ja painamalla enteriä."
Yksi pilkku liikaa.
Tuo tavan taisi olla vain jonkun tapa. Mitä murretta se on?

Niin. Itäsuomea.

"Ytimen nimi ja asetukset siis?"
Tjaa... onko tarpeellinen?

Paljon tuosta on retoriikkaa karsittu, mutta jotain voinee säilytttääkin. Tuskinpa se kovin väärää on.

[jounihat]

"Esimerkiksi x86-muoto tästä CD:stä löytyy..."
"tältä CD:ltä"

Uh?

Tieto on CD:llä, ei CD:ssä. Siksi tieto myös löytyy CD:ltä, ei CD:stä.

"Siltä ei voi käynnistää."
Käynnistää mitä?

Tietokonetta ilmeisesti. Onko ongelma siis siinä ettei tuosta käsitä mitä käynnistetään vai että käynnistämisverbi vaatisi kieliopissa yhden parametrin lisää?

Kyllä minä ainakin olen kaiken tähän asti tajunnut, mutta tuossa lauseessa on selvä tyylivirhe. "Siltä ei voi käynnistää." Mitä siltä ei voi käynnistää? Lauseet pitää viedä loppuun.

[Flammie]

"Esimerkiksi x86-muoto tästä CD:stä löytyy..."
"tältä CD:ltä"

Uh?

Tieto on CD:llä, ei CD:ssä. Siksi tieto myös löytyy CD:ltä, ei CD:stä.

Tuossa kappaleessa tieto ei ole CD:llä eikä CD:ssä vaan verkossa. Siis siten että sen CD:n x86-muodon iso löytyy sijainnista...

Kyllä minä ainakin olen kaiken tähän asti tajunnut, mutta tuossa lauseessa on selvä tyylivirhe. "Siltä ei voi käynnistää." Mitä siltä ei voi käynnistää? Lauseet pitää viedä loppuun.

Entä jos sanottaisiin että Sillä ei voi käynnistää, silloin se vastaisi tuttuja rakenteita yksipaikkaisista verbeistä, eikö totta? Lisäsin siihen kuitenkin kohteeksi tietokoneen kuinka redundanttia se sitten onkaan.

[jounihat]

"Esimerkiksi x86-muoto tästä CD:stä löytyy..."
"tältä CD:ltä"

Uh?

Tieto on CD:llä, ei CD:ssä. Siksi tieto myös löytyy CD:ltä, ei CD:stä.

Tuossa kappaleessa tieto ei ole CD:llä eikä CD:ssä vaan verkossa. Siis siten että sen CD:n x86-muodon iso löytyy sijainnista...

*hymiö, jossa mies hakkaa lekalla omaa päätään*

Sain muuten juuri tietää, että sain äidinkielestä laudaturin. Saa onnitella.

[Flammie]

Sain muuten juuri tietää, että sain äidinkielestä laudaturin. Saa onnitella.

Onnee. Minä jouduin, silloin kun minä olin nuori, hakemaan älliä uusintakierrokselta kun sitä ennen jäivät eksiimioiksi. Ylioppilastutkintolautakunta on paha

[Tii]

Sain muuten juuri tietää, että sain äidinkielestä laudaturin. Saa onnitella.

Onnea.

Minä jouduin, silloin kun minä olin nuori, hakemaan älliä uusintakierrokselta kun sitä ennen jäivät eksiimioiksi.

Oletko sinä nyt sitten vanha?

Vielä sellainen pikahuomautus, että säätäminen jatkuu heti, kunhan saan käyttöjärjestelmäni taas pystyyn.

[Flammie]

Oletko sinä nyt sitten vanha?

Olo alkaa jo toisinaan tuntua ainakin siltä ja hyvin ironisesti tuollaista lausahdusta tulee jo käytettyä joissakin keskusteluissa luontevasti. Ja jos sen pystyy näkemään ja siitä pystyy puhumaan niin se on silloin tosi, sanoo (kieli)filosofi.

Lokalisointi-Laadulle tuli tänään muuten Debian Installeria ja siellä stage oli asennuksen yhteydessä vaihe. Toimisiko Gentoon stageissakin?

Kääntelin muuten tuota, vielä julkaisematonta, nVidia-opasta, se taitaa olla sivuillani nyt kohdassa http://flammie.dyndns.org/languages/gen ... guide.html

[jounihat]

Lokalisointi-Laadulle tuli tänään muuten Debian Installeria ja siellä stage oli asennuksen yhteydessä vaihe. Toimisiko Gentoon stageissakin?

Meinasin aluksi ehdottaa tuota, mutta stagen luonteen huomioon ottaen jopa sana "taso" kuvaisi mielestäni termiä paremmin.

Portagetreen voisi muuten suomentaa ohjelmistopuuksi eikä ohjelmistohakemistoksi.

[Flammie]

Meinasin aluksi ehdottaa tuota, mutta stagen luonteen huomioon ottaen jopa sana "taso" kuvaisi mielestäni termiä paremmin.

Minä en kuitenkaan pitäisi tasoakaan hyvänä. Oikeastaan sekään ei aivan toimi samoin kuin alkukielinen stage edes asiasisällön tai odotetun mielleyhtymän puolesta.

Portagetreen voisi muuten suomentaa ohjelmistopuuksi eikä ohjelmistohakemistoksi.

Kyllä oikeastaan.

[jounihat]

2. Oikean asennusvälineen valitseminen:

" Jos käytät valmiiksikäännettyjä paketteja, 300 megatavua muistia (RAMmia ja swappia yhteensä)"

Iso alkukirjain listassa. RAMmia kirjoitetaan RAM:ia.


3. Verkon asetusten tekeminen:

"Tämä on ainoastaan mahdollista Gentoon Universal LiveCD:ltä."
Se ei ole ainoastaan mahdollista vaan mahdollista ainoastaan.

"Kun asennat Gentoon internetistä saat suoraan ajantasaisen järjestelmän käyttöösi."
Pilkkuvirhe. Lisäksi ehdottaisin "... saat käyttöösi järjestelmän, joka on automaattisesti ajantasalla." Internet kirjoitetaan isolla.

"Asennuksesi pohjautuu uusimpaan Portagepuuhun (pakettikokoelmaan, jonka tarjoamme ohjelmiston hallintaa varten)."
"Tällöin asennuksesi pohjautuu uusimpaan ohjelmistopuuhun..." (ohjelmistopuu-sanan voisi lisätä muihinkin kohtiin)

"Tästä syystä verkkolähtöinen asennusta suositellaan."
Wazaa! Sydämeni itkee verta.

"Joskus tosin ei ole mahdollista tai suotavaa asentaa Gentoota internetyhteys auki."
"Tosin aina ei ole mahdollista tai suotavaa asentaa Gentoota Internet-yhteys auki."
Internet suositellaan kirjoitettavan isolla, koska se on "tietyn tietoliikennejärjestelmän nimi" (tuo pitää tarkistaa nyt kaikista docuista). Internet-yhteys kirjoitetaan väliviivalla.

"Jos asennuksenaikainen verkkoyhteys puuttuu, sinun täytyy ladata Gentoon Universal LiveCD."
"Jos sinulla ei asennuksen aikana ole verkkoyhteyttä käytettävissäsi, täytyy sinun ladata etukäteen Gentoon Universal LiveCD."

"Tällä asennuskeinolla on kuitenkin haittansa, et tule saamaan tuoreinta ohjelmistoa, vaikka erot saattavatkin olla pienet."
"...haittansa; et tule saamaan..."

"Jos haluat asentaa ilman verkkoyhteyttä Universal LiveCD:ltä,..."
"Jos haluat asentaa Gentoon ilman verkkoyhteyttä Universal LiveCD:ltä,..."

"Muutoin jatkat alla verkkoasetusten teolla."
"Muutoin jatka eteenpäin verkkoasetusten teolla."

"Vaihtoehtoinen: Välipalvelimen asetusten teko"
Iso kirjain kaksoispisteen jälkeen pois.

"Välipalvelimen asetukset ovat erittäin yksinkertaisia säädettäviä, tarvitsee vain luoda ympäristömuuttuja joka sisältää välipalvelimen asetukset."
Käyttäkää niitä kaksoispisteitä ja puolipisteitä. Ei niitä tarvitse pelätä.

"Useimmissa tapauksessa välipalvelimen määritys onnistuu ihan palvelinnimeä käyttämällä."
"Useimmissa tapauksissa välipalvelimen määritys onnistuu pelkästään palvelinnimeä käyttämällä."
Huomaa monikkovirhe.

"Esimerkiksi jos käyttäisimme palvelimen proxy.gentoo.org porttia 8080, se tapahtuisi näin:"
"Jos esimerkiksi käyttäisimme palvelimen proxy.gentoo.org porttia 8080, tapahtuisi määritys näin:"
Määritys on liian kaukana, jotta siihen voitaisiin viitata sanalla 'se'.

"Jos esimerkiksi siis HTTP-välipalvelimellamme käytämme tunnusta pekka ja salasanaa f00b_r sanomme:"
Pilkku puuttuu.

"Jos järjestelmäsi on kytketty Ethernetillä verkkoon jossa on DHCP-palvelin..."
Pilkku puuttuu.

"Tällä varmistetaan että verkkopaketit pääsevät internettiin ja DNS-palvelin toimii moitteettomasti."
Pilkku puuttuu. Ei internettiin vaan Internetiin.

"Jos verkkoyhteytesi toimii niin voit ohittaa..."
"Jos verkkoyhteytesi toimii, voit ohittaa..."

"Jollei toimi, niin ei voi mitään, pitänee jatkaa säätämistä "
"Jollei toimi, niin ei voi mitään; pitänee jatkaa säätämistä "

Tuossa vähän alkua. Haluaako joku jatkaa?

[Flammie]

2. Oikean asennusvälineen valitseminen:

" Jos käytät valmiiksikäännettyjä paketteja, 300 megatavua muistia (RAMmia ja swappia yhteensä)"

Iso alkukirjain listassa. RAMmia kirjoitetaan RAM:ia.

Ei kai nyt lausuttavia kirjainlyhenteitä mutiloida tarvitse, sehän vain hankaloittaa lukua. Mutta sen sijaan rammista voisin puhua ja seuraisin silloin vielä jotain kielitoimiston ohjettakin... Tai oikeastaan kielitoimisto sallii molemmat mutta kaksoispisteellinen muoto olisi ilmeisesti RAM:ää joka luettaisiin kirjaimittain, mutta koska kukaan ei näin tee, en minäkään sitä vääntele niin. rammia ja swappia, se on tasapainoinen kirjoitusasu.

"Tämä on ainoastaan mahdollista Gentoon Universal LiveCD:ltä."
Se ei ole ainoastaan mahdollista vaan mahdollista ainoastaan.

Korjattu.

"Kun asennat Gentoon internetistä saat suoraan ajantasaisen järjestelmän käyttöösi."
Pilkkuvirhe. Lisäksi ehdottaisin "... saat käyttöösi järjestelmän, joka on automaattisesti ajantasalla." Internet kirjoitetaan isolla.

Joo. Internetin erikoista kirjoitusasua en ole ikinä pitänyt kovinkaan perusteltuna, sen taivutuskin menee nimenä kovasti ääntämisasua vastaan, mutta kielenhuolto näkyy edelleen suosittelevan tuota väännöstä niin korjataan (korjailen kyllä Internetit myös neteiksi kielenhuollon suosituksen mukaan, se on sentään kiltimpi muoto vaikka olisikin arkinen)

"Asennuksesi pohjautuu uusimpaan Portagepuuhun (pakettikokoelmaan, jonka tarjoamme ohjelmiston hallintaa varten)."
"Tällöin asennuksesi pohjautuu uusimpaan ohjelmistopuuhun..." (ohjelmistopuu-sanan voisi lisätä muihinkin kohtiin)

Jep, tässä viittaan vielä Portage Treehen selvyydeksi.

"Tästä syystä verkkolähtöinen asennusta suositellaan."
Wazaa! Sydämeni itkee verta.

Olkoon sitten verkkoasennusta.

"Joskus tosin ei ole mahdollista tai suotavaa asentaa Gentoota internetyhteys auki."
"Tosin aina ei ole mahdollista tai suotavaa asentaa Gentoota Internet-yhteys auki."
Internet suositellaan kirjoitettavan isolla, koska se on "tietyn tietoliikennejärjestelmän nimi" (tuo pitää tarkistaa nyt kaikista docuista). Internet-yhteys kirjoitetaan väliviivalla.

Nettiyhteyttä ei kirjoiteta yhdysmerkillä (ja väliviivaa käytetään vain lukuvälien ilmaisuun. Väliviivan kirjoitusmuotokin on joko m-viiva tai välilyönnein erotettu ASCII-miinusviiva.)

"Jos asennuksenaikainen verkkoyhteys puuttuu, sinun täytyy ladata Gentoon Universal LiveCD."
"Jos sinulla ei asennuksen aikana ole verkkoyhteyttä käytettävissäsi, täytyy sinun ladata etukäteen Gentoon Universal LiveCD."

Noh, ei noita yhdistettyjä ilmauksia liikaa kannata pelätä, suomen etuhan on tällaisten ilmausten kehittely ettei joutuisi sanomaan asioita noin pitkästi selittäen.

"Tällä asennuskeinolla on kuitenkin haittansa, et tule saamaan tuoreinta ohjelmistoa, vaikka erot saattavatkin olla pienet."
"...haittansa; et tule saamaan..."

"Jos haluat asentaa ilman verkkoyhteyttä Universal LiveCD:ltä,..."
"Jos haluat asentaa Gentoon ilman verkkoyhteyttä Universal LiveCD:ltä,..."

"Muutoin jatkat alla verkkoasetusten teolla."
"Muutoin jatka eteenpäin verkkoasetusten teolla."

Korjattu.

"Vaihtoehtoinen: Välipalvelimen asetusten teko"
Iso kirjain kaksoispisteen jälkeen pois.

Tähän tapaukseen en kyllä ole törmännyt ennen; varsinainen otsikkohan on "Välipalvelimen asetusten teko" ja osan "Vaihtoehtoinen:" luulisin toimivan kuten kappalenumeroinnin.

"Välipalvelimen asetukset ovat erittäin yksinkertaisia säädettäviä, tarvitsee vain luoda ympäristömuuttuja joka sisältää välipalvelimen asetukset."
Käyttäkää niitä kaksoispisteitä ja puolipisteitä. Ei niitä tarvitse pelätä.

Käytän niitä aika paljon yleensä, kuitenkin viimeisin tutkielmaraporttini arvosteltiin jokseenkin sanomalla että puolipisteet ja ajatusviivat kuuluvat kaunokirjallisuuteen: ilmeisesti on siis niin että monet vierastavat niitä asiatekstissä.

"Useimmissa tapauksessa välipalvelimen määritys onnistuu ihan palvelinnimeä käyttämällä."
"Useimmissa tapauksissa välipalvelimen määritys onnistuu pelkästään palvelinnimeä käyttämällä."
Huomaa monikkovirhe.

"Esimerkiksi jos käyttäisimme palvelimen proxy.gentoo.org porttia 8080, se tapahtuisi näin:"
"Jos esimerkiksi käyttäisimme palvelimen proxy.gentoo.org porttia 8080, tapahtuisi määritys näin:"
Määritys on liian kaukana, jotta siihen voitaisiin viitata sanalla 'se'.

"Jos esimerkiksi siis HTTP-välipalvelimellamme käytämme tunnusta pekka ja salasanaa f00b_r sanomme:"
Pilkku puuttuu.

"Jos järjestelmäsi on kytketty Ethernetillä verkkoon jossa on DHCP-palvelin..."
Pilkku puuttuu.

"Tällä varmistetaan että verkkopaketit pääsevät internettiin ja DNS-palvelin toimii moitteettomasti."
Pilkku puuttuu. Ei internettiin vaan Internetiin.

"Jos verkkoyhteytesi toimii niin voit ohittaa..."
"Jos verkkoyhteytesi toimii, voit ohittaa..."

"Jollei toimi, niin ei voi mitään, pitänee jatkaa säätämistä "
"Jollei toimi, niin ei voi mitään; pitänee jatkaa säätämistä "

Korjasin nuokin.

[jounihat]

Tai oikeastaan kielitoimisto sallii molemmat mutta kaksoispisteellinen muoto olisi ilmeisesti RAM:ää joka luettaisiin kirjaimittain, mutta koska kukaan ei näin tee, en minäkään sitä vääntele niin. rammia ja swappia, se on tasapainoinen kirjoitusasu.

Rammia ja swappia käy, mutta RAM:ia voitaisiin kirjoittaa ihan noin, koska sen saa kirjoittaa joko niin kuin se lausutaan lyhenteenä tai pidennettynä (EU:ta, USA:han). Molemmat tavat ovat yhtä oikein.

Internetin erikoista kirjoitusasua en ole ikinä pitänyt kovinkaan perusteltuna, sen taivutuskin menee nimenä kovasti ääntämisasua vastaan, mutta kielenhuolto näkyy edelleen suosittelevan tuota väännöstä niin korjataan (korjailen kyllä Internetit myös neteiksi kielenhuollon suosituksen mukaan, se on sentään kiltimpi muoto vaikka olisikin arkinen)

Se Internetiä ei itse asiassa ole ääntämisasua vastaan, koska suomen kielessä on erillinen ääntämissääntö kaksoiskonsonanteille (esimerkiksi sanat sydämetön ja kokeilepa lausutaan kahdella konsonantilla, vaikka ne kirjoitetaan yhdellä).

Nettiyhteyttä ei kirjoiteta yhdysmerkillä (ja väliviivaa käytetään vain lukuvälien ilmaisuun. Väliviivan kirjoitusmuotokin on joko m-viiva tai välilyönnein erotettu ASCII-miinusviiva.)

Ok, ok. Väärä ilmaisu. Internet-yhteys kirjoitetaan yhdysmerkillä. Nettiyhteys kirjoitetaan ilman sitä.

Tähän tapaukseen en kyllä ole törmännyt ennen; varsinainen otsikkohan on "Välipalvelimen asetusten teko" ja osan "Vaihtoehtoinen:" luulisin toimivan kuten kappalenumeroinnin.

Putosin kärryiltä, mutta ei se mitään.

[jounihat]

3. Verkon asetusten tekeminen:
"Yksinkertaisin tapa asentaa verkkoyhteys, joka ei lähtenyt suoraan käynnistyksestä toimimaan on käyttää net-setup-komentoa: "
Pilkku puuttuu.

"Jos testit toimivat, niin onneksi olkoon, olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen Kovalevyjen valmisteluun."
"Jos testit toimivat, onneksi olkoon! Olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen Kovalevyjen valmisteluun."

"Adsl-setup kysyy sinulta ethernet-laitetiedostoa joka on kiinni adsl-modeemissasi,..."
Pilkku puuttuu.

"Jos jokin menee pieleen tarkista käyttämäsi käyttäjätunnus ja salasana tiedostosta /etc/ppp/pap-secrets tai /etc/ppp/chap-secrets ja varmista että käyttämäsi ethernet-laite on oikea."
Kaksi pilkkua puuttuu.

"Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole sinun tulee ladata sen tarvitsemat moduulit, tähän ohjeet löydät Verkkoasetusten käsisäädöstä."
"Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole, tulee sinun ladata sen tarvitsemat moduulit. Tähän ohjeet löydät Verkkoasetusten käsisäädöstä."

"(niillä komennoilla mitkä eivät sisältyneet tiedostoon options.pptp)"
"(niillä komennoilla, jotka eivät sisältyneet tiedostoon options.pptp)"
"Mitkä" viittaa koko edelliseen lauseen osaan. Lisäksi pilkku puuttui.

"Jos näet sopivan ajurin verkkokortillesi käytä modprobea sen lataamiseen."
Pilkku puuttuu.

"adsl-setupia (minkä pitäisi nyt toimia)"
"adsl-setupia (jonka pitäisi nyt toimia)"

"Tehokäyttäjille selvitämme kuitenkin miten asennat verkkokortin loppuun asti käsin."
Pilkku puuttuu.

"# Langattoman yhteyden asettaminen niille joilla on langaton verkkokortti
# Verkkoterminologian ymmärtäminen selvittää mitä sinun tulee tietää verkoista
# ifconfigin ja routen käyttö selvittää kuinka asennat verkkoyhteytesi käsin"
Jokaisesta puuttuu pilkku. Olisi myös kiva, jos kaikista noista listoista otettaisiin ne isot kirjaimet pois.

"Tämä toimii vain jos lähiverkossasi on DHCP-palvelin (tai palveluntarjoajallasi on DHCP-palvelu)."
Pilkku puuttuu.

"Jos se puuttuu voit kuitenkin saada laajennukset toimimaan linux-wlan-ng projektin ohjeilla."
"Jos se puuttuu, voit saada laajennukset toimimaan linux-wlan-ng-projektin ohjeilla."
Seuraavalla rivillä on typo "asetusesi".

"Useimpien käyttäjien tarvinnee tarkastella vain kahta asetusta, ESSID:tä (eli langattoman verkon nimeä) tai WEP-avainta."
Jos tarvitsee tarkasella kahta asetusta, miksi niiden välissä on "tai".

"Jos ESSID ja Access Point-osoite ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä niin langattomasi on jo toimintakunnossa."
"Jos ESSID ja Access Point-osoite ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä, on langattomasi jo toimintakunnossa."
Monessa "jos"-lauseessa näkee tuolla sanaa "niin". Se ei tietääkseni ole koskaan tarpeellinen ja useimmiten vain kömpelö. Joskus se saattaa kyllä parantaa tyyliä.

"Saatuasi langattoman yhteyden toimimaan voit seurata seuraavan kappaleen (Verkkoterminologian ymmärtäminen) ohjeita saadaksesi sen käyttökuntoon, tai käyttää komentoa net-setup kuten aiempana kuvattiin."
Tuon yhden pilkun voisi siirtää toiseen paikkaan.

"Jos tunnet ip-osoitteen, broadcastin, verkon peitteen ja nimipalvelimet voit ohittaa tämän osion ja jatkaa ifconfigilla ja routella."
Pilkku puuttuu.

"Aiomme tosin selvittää perustietoutta verkoista, jotka auttavat asetusten tekemisessä."
Verkotko auttavat asetusten tekemisessä?

"Kaikissa tavoitetavissa verkoissa jokaisen laitteen IP-osoite on ainutlaatuinen (ts. jokaiseen koneeseen johon voi saada internetissä yhteyden liittyy ainutlaatuinen IP-osoite)."
Typo ja kaksi pilkkua puuttuu.

"Se osa osoitteesta jonka voi yhdistää ykkösiin kuuluu verkko-osaan, toinen osa on isännän."
"Osoitteen se osa, jonka voi yhdistää ykkösiin, kuuluu verkko-osaan. Toinen osa on isännän."
Periaatteessa sana "joka" viittaa aina vain edelliseen sanaan.

"Eli tässä tapauksessa 192.168.0.14 olisi vielä samassa verkossa, mutta 192.168.1.2 ei enää."
"...ei olisi."

"broadcast on ip-osoite jossa..."
Pilkku puuttuu.

"Pystyäksesi surfaamaan verkossa, sinun täytyy tietää mikä laite jakaa internetyhteyksiä."
"Pystyäksesi surffaamaan verkossa, täytyy sinun tietää, mikä laite jakaa Internet-yhteyksiä."

"...on paikannettava palvelu joka osaa muuntaa nimet..."
Pilkku puuttuu.

"Siis, seuraavat pitää olla tiedossa ennen jatkamista:"
Seuraavat kohdat?

"Seuraavissa komennoissa korvaa ${IP_ADDR} ip-osoitteellasi, ${BROADCAST} broadcast-osoitteella ja ${NETMASK} verkon peitteellä:"
Tuo lause on aluksi vähän hämäävä, vaikka kieliopillisesti siinä ei mitään vikaa näyttäisikään olevan. "Korvaa seuraavissa komennoissa..." olisi meikäläisen ehdotus.

"Syötä nyt nimipalvelimia seuraavan mallin mukaisesti tiedostoon."
"Syötä nyt nimipalvelimia tiedostoon seuraavan mallin mukaisesti."

"Siinäpä se olisi."
Vedetään vielä vähän pidemmälle:
"Siinäpä se nyt sitten olisi."

"Nyt voimme testata verkkoa pingaamalla jotain internet-palvelinta"
"Nyt voit testata verkkoa pingaamalla jotain internet-palvelinta"

"Jos tämä toimii, onneksi olkoon! Olet nyt valmis asentamaan Gentoon."

[Flammie]

Rammia ja swappia käy, mutta RAM:ia voitaisiin kirjoittaa ihan noin, koska sen saa kirjoittaa joko niin kuin se lausutaan lyhenteenä tai pidennettynä (EU:ta, USA:han). Molemmat tavat ovat yhtä oikein.

EU:ta (ee-uuta) ja USA:han (uu-es-aahan) ovatkin oikein, mutta suuraakkosin kirjoitettuna RAM:ää (er-aa-emmää) tai RAMmia tai rammia tulkitsisin ainakin kielenhuollon EU-lyhenteistä< http://www.kotus.fi/kielitoimisto/palve ... teet.shtml >. Itsekin olisin kirjoittanut vielä mahdollisesti RAM:ia ennen kuin etsin aihetta tuolta.

Se Internetiä ei itse asiassa ole ääntämisasua vastaan, koska suomen kielessä on erillinen ääntämissääntö kaksoiskonsonanteille (esimerkiksi sanat sydämetön ja kokeilepa lausutaan kahdella konsonantilla, vaikka ne kirjoitetaan yhdellä).

Kyllä se sinänsä on että suomen kielessä aina joskus toisinaan väitetään kirjoitusasun seuraavan jonkinlaista foneemiperiaatetta, jossa jokaista grafeemia siis vastaisi käytännössä yksiselitteinen foneemi. Sitten kielitoimisto aina toisinaan friikkaa ja keksii poimia jonkin sanan joka on sekä foneemiperiaatetta että totuttua ja laajalle levinnyttä käytäntöä vastaan ja yleensä muutoinkin perusteeton (kuten Interneti ja faraot ja niin edelleen). Sydämet on vakiintunut kieleen sentään aika tunnetuksi ja loppukahdennettujen konsonanttien pituus on lyhempi kuin tyypillisten geminaattojen, joten senkin kirjoittamisena lyhyeksi on perusteita.

Putosin kärryiltä, mutta ei se mitään.

Niin, siis ajattelin sanan "Vaihtoehtoinen" otsikon edellä toimivan samoin kuin kappalenumeroinnin, siis tavallaan irrallisena liitteenä joka ei kuulu otsikkoon.

[jounihat]

Se Internetiä ei itse asiassa ole ääntämisasua vastaan, koska suomen kielessä on erillinen ääntämissääntö kaksoiskonsonanteille (esimerkiksi sanat sydämetön ja kokeilepa lausutaan kahdella konsonantilla, vaikka ne kirjoitetaan yhdellä).

Kyllä se sinänsä on että suomen kielessä aina joskus toisinaan väitetään kirjoitusasun seuraavan jonkinlaista foneemiperiaatetta, jossa jokaista grafeemia siis vastaisi käytännössä yksiselitteinen foneemi. Sitten kielitoimisto aina toisinaan friikkaa ja keksii poimia jonkin sanan joka on sekä foneemiperiaatetta että totuttua ja laajalle levinnyttä käytäntöä vastaan ja yleensä muutoinkin perusteeton (kuten Interneti ja faraot ja niin edelleen). Sydämet on vakiintunut kieleen sentään aika tunnetuksi ja loppukahdennettujen konsonanttien pituus on lyhempi kuin tyypillisten geminaattojen, joten senkin kirjoittamisena lyhyeksi on perusteita.

Krhm! Helsingin kaupungin kankaat. Suomen kieltä ei tosiaankaan missään vaiheessa ole lausuttu niin kuin se kirjoitetaan. Se on vain virheellinen myytti. Se joka sitä myyttiä väittää todeksi, pitäisi passittaa ala-asteelle, kuten jo noiden ng:n ja nk:n ääntämisasutkin kertovat. Kaksoiskonsonantit muodostavat toisen hyvän esimerkin, ja noitahan riittää. Mutta aika aiheen vierestä tämä nyt kyllä on. Tarkistaisitko nuo edelliset lähettämäni korjaukset?

[Flammie]

3. Verkon asetusten tekeminen:
"Yksinkertaisin tapa asentaa verkkoyhteys, joka ei lähtenyt suoraan käynnistyksestä toimimaan on käyttää net-setup-komentoa: "
Pilkku puuttuu.

"Jos testit toimivat, niin onneksi olkoon, olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen Kovalevyjen valmisteluun."
"Jos testit toimivat, onneksi olkoon! Olet valmis asentamaan Gentoon ja voit ohittaa loput kappaleesta jatkaen Kovalevyjen valmisteluun."

"Adsl-setup kysyy sinulta ethernet-laitetiedostoa joka on kiinni adsl-modeemissasi,..."
Pilkku puuttuu.

"Jos jokin menee pieleen tarkista käyttämäsi käyttäjätunnus ja salasana tiedostosta /etc/ppp/pap-secrets tai /etc/ppp/chap-secrets ja varmista että käyttämäsi ethernet-laite on oikea."
Kaksi pilkkua puuttuu.

"Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole sinun tulee ladata sen tarvitsemat moduulit, tähän ohjeet löydät Verkkoasetusten käsisäädöstä."
"Jos ethernet-laitetiedostoa ei ole, tulee sinun ladata sen tarvitsemat moduulit. Tähän ohjeet löydät Verkkoasetusten käsisäädöstä."

Korjasin.

"(niillä komennoilla mitkä eivät sisältyneet tiedostoon options.pptp)"
"(niillä komennoilla, jotka eivät sisältyneet tiedostoon options.pptp)"
"Mitkä" viittaa koko edelliseen lauseen osaan. Lisäksi pilkku puuttui.

Eli niihin komentoihin. Mitähän tuo koko kompleksilause ympärillä sitten tarkoittanee, kun ei tuo pptp ihan tuttu ole. Korjasin sen kuitenkin noin.

"Jos näet sopivan ajurin verkkokortillesi käytä modprobea sen lataamiseen."
Pilkku puuttuu.

"adsl-setupia (minkä pitäisi nyt toimia)"
"adsl-setupia (jonka pitäisi nyt toimia)"

Ajattelin että se on se koko testausprosessi, johon liittyy tuo *-setup, mikä toimii, komento lienee selkeämpi toimija.

"Tehokäyttäjille selvitämme kuitenkin miten asennat verkkokortin loppuun asti käsin."
Pilkku puuttuu.

Tehokäyttäjille selvitämme kuitenkin verkkokortin käsin asentamisenloppuun asti.

"# Langattoman yhteyden asettaminen niille joilla on langaton verkkokortti
# Verkkoterminologian ymmärtäminen selvittää mitä sinun tulee tietää verkoista
# ifconfigin ja routen käyttö selvittää kuinka asennat verkkoyhteytesi käsin"
Jokaisesta puuttuu pilkku. Olisi myös kiva, jos kaikista noista listoista otettaisiin ne isot kirjaimet pois.

Noissa on itse asiassa suuraakkosia aluissa sen takia että ne viittaavat eteenpäin otsikkoihin, niissä olen suoraan lainatessa muulloinkin käyttänyt otsikoiden aluissa nimittäin. Muita isoja kirjaimia ja pilkkuja napsitaan sitten alas sitä mukaa kun edetään tai sitten kunhan seuraavan kerran tarkistan läpi nuo kaikki.

"Tämä toimii vain jos lähiverkossasi on DHCP-palvelin (tai palveluntarjoajallasi on DHCP-palvelu)."
Pilkku puuttuu.

"Jos se puuttuu voit kuitenkin saada laajennukset toimimaan linux-wlan-ng projektin ohjeilla."
"Jos se puuttuu, voit saada laajennukset toimimaan linux-wlan-ng-projektin ohjeilla."
Seuraavalla rivillä on typo "asetusesi".

Korjasin

"Useimpien käyttäjien tarvinnee tarkastella vain kahta asetusta, ESSID:tä (eli langattoman verkon nimeä) tai WEP-avainta."
Jos tarvitsee tarkasella kahta asetusta, miksi niiden välissä on "tai".

Koska tämä on kopioitu alkukielisestä ilman syvempää ymmärrystä. Tarkoituksena on kai että tapauksesta riippuen tarkastellaan joko ESSID:tä, WEP-avainta tai molempia.

"Jos ESSID ja Access Point-osoite ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä niin langattomasi on jo toimintakunnossa."
"Jos ESSID ja Access Point-osoite ovat jo oikein etkä käytä WEP:iä, on langattomasi jo toimintakunnossa."
Monessa "jos"-lauseessa näkee tuolla sanaa "niin". Se ei tietääkseni ole koskaan tarpeellinen ja useimmiten vain kömpelö. Joskus se saattaa kyllä parantaa tyyliä.

Naureskelinkin jossain vaiheessa kääntäessäni sitä, miten selkeästi ohjelmoijan kirjoittamat ohjeet tunnistaa rakenteesta: joka toinen kappale on muotoa "if - - then - - else - -", se kääntyy jotenkin tavan mukaan "jos - - niin - - muutoin"

Tottahan sen paremmin usein ilman sidesanoja saattaa ilmaista, tuo käännös oli vain niin helppo että kiinnitin sen siinä vaiheessa kun törmäsin samaan lauserakenteeseen noin viidettä kertaa.

Mutta myös Access Point -osoite lienee parempi kuin Access Point-osoite.

"Saatuasi langattoman yhteyden toimimaan voit seurata seuraavan kappaleen (Verkkoterminologian ymmärtäminen) ohjeita saadaksesi sen käyttökuntoon, tai käyttää komentoa net-setup kuten aiempana kuvattiin."
Tuon yhden pilkun voisi siirtää toiseen paikkaan.

Liikaa lauseenvastikkeita ehkä? Kun olet saanut langattoman yhteyden toimimaan, voit seurata
seuraavan kappaleen (<uri
link="#network_term">Verkkoterminologian ymmärtäminen</uri>) ohjeita
saadaksesi sen käyttökuntoon, tai käyttää komentoa
<c>net-setup</c> kuten aiempana kuvattiin.

"Jos tunnet ip-osoitteen, broadcastin, verkon peitteen ja nimipalvelimet voit ohittaa tämän osion ja jatkaa ifconfigilla ja routella."
Pilkku puuttuu.

Kah, tuossa on kyllä pilkku minun kopiossani, kuinkas se nyt webistä puuttuu?

"Aiomme tosin selvittää perustietoutta verkoista, jotka auttavat asetusten tekemisessä."
Verkotko auttavat asetusten tekemisessä?

Noh, ehkä perustietoudesta on enemmän apua.

"Kaikissa tavoitetavissa verkoissa jokaisen laitteen IP-osoite on ainutlaatuinen (ts. jokaiseen koneeseen johon voi saada internetissä yhteyden liittyy ainutlaatuinen IP-osoite)."
Typo ja kaksi pilkkua puuttuu.

Korjasin.

"Se osa osoitteesta jonka voi yhdistää ykkösiin kuuluu verkko-osaan, toinen osa on isännän."
"Osoitteen se osa, jonka voi yhdistää ykkösiin, kuuluu verkko-osaan. Toinen osa on isännän."
Periaatteessa sana "joka" viittaa aina vain edelliseen sanaan.

Arkisessa kielenkäytössä hieman vapaammin, tosin moniselitteisyyksiä pitää silloinkin välttää.

"Eli tässä tapauksessa 192.168.0.14 olisi vielä samassa verkossa, mutta 192.168.1.2 ei enää."
"...ei olisi."

"broadcast on ip-osoite jossa..."
Pilkku puuttuu.

Korjasin.

"Pystyäksesi surfaamaan verkossa, sinun täytyy tietää mikä laite jakaa internetyhteyksiä."
"Pystyäksesi surffaamaan verkossa, täytyy sinun tietää, mikä laite jakaa Internet-yhteyksiä."

Noh, Pystyäksesi surfaamaan verkossa, sinun täytyy tietää, - -. Surfaamisen muistelisin kielenhuollon suositukseksi.

"...on paikannettava palvelu joka osaa muuntaa nimet..."
Pilkku puuttuu.

"Siis, seuraavat pitää olla tiedossa ennen jatkamista:"
Seuraavat kohdat?

"Seuraavissa komennoissa korvaa ${IP_ADDR} ip-osoitteellasi, ${BROADCAST} broadcast-osoitteella ja ${NETMASK} verkon peitteellä:"
Tuo lause on aluksi vähän hämäävä, vaikka kieliopillisesti siinä ei mitään vikaa näyttäisikään olevan. "Korvaa seuraavissa komennoissa..." olisi meikäläisen ehdotus.

"Syötä nyt nimipalvelimia seuraavan mallin mukaisesti tiedostoon."
"Syötä nyt nimipalvelimia tiedostoon seuraavan mallin mukaisesti."

"Siinäpä se olisi."
Vedetään vielä vähän pidemmälle:
"Siinäpä se nyt sitten olisi."

"Nyt voimme testata verkkoa pingaamalla jotain internet-palvelinta"
"Nyt voit testata verkkoa pingaamalla jotain internet-palvelinta"

"Jos tämä toimii, onneksi olkoon! Olet nyt valmis asentamaan Gentoon."

Korjasin.

[Flammie]

Krhm! Helsingin kaupungin kankaat. Suomen kieltä ei tosiaankaan missään vaiheessa ole lausuttu niin kuin se kirjoitetaan. Se on vain virheellinen myytti. Se joka sitä myyttiä väittää todeksi, pitäisi passittaa ala-asteelle, kuten jo noiden ng:n ja nk:n ääntämisasutkin kertovat.

Äng-äännehän äännetään kuten kirjoitetaan, kielen ainoat vastaesimerkit ovat lainasanoista, jotka tekevät muutoinkin poikkeuksia, se että yleisessä kielentutkimuksessa on jälkikäteen mielletty äng-äänne yhdeksi foneemiksi (hyvin perustein kylläkin), ei vielä kumoa mitään.

Kaksoiskonsonantit muodostavat toisen hyvän esimerkin, ja noitahan riittää. Mutta aika aiheen vierestä tämä nyt kyllä on.

Kaksoiskonsonantit muodostavat tulkinnanvaraisen esimerkin, ne sanat mitkä ovat vakiintuneet yksinkertaisiin konsonantteihin kirjoitusasultaan ovat yleensä merkittävästi lyhempiä, minkä takia ne sellaisiksi ovat muodostuneetkin. Mutta kyllähän suomen kielen kirjoitusasu varsin kaukana lausumisesta useinkin on.

Kuitenkin on kyseenalaista lähteä seuraamaan sellaista linjaa jossa uusia vakiintumattomia sanoja ruvetaan kirjoittamaan tarkoituksellisesti vastoin ääntämystä. Ja kielenhuollosta on varsin mukavaa väitellä yleensäkin.

[jounihat]

Krhm! Helsingin kaupungin kankaat. Suomen kieltä ei tosiaankaan missään vaiheessa ole lausuttu niin kuin se kirjoitetaan. Se on vain virheellinen myytti. Se joka sitä myyttiä väittää todeksi, pitäisi passittaa ala-asteelle, kuten jo noiden ng:n ja nk:n ääntämisasutkin kertovat.

Äng-äännehän äännetään kuten kirjoitetaan, kielen ainoat vastaesimerkit ovat lainasanoista, jotka tekevät muutoinkin poikkeuksia, se että yleisessä kielentutkimuksessa on jälkikäteen mielletty äng-äänne yhdeksi foneemiksi (hyvin perustein kylläkin), ei vielä kumoa mitään.

Äng-äänteelle on oma kirjain (jota en nyt juuri löydä näppiksestä). N- ja g-kirjaimet pitäisi siis loogisesti lausua erillisinä, eli HelsiN Gin, mikä olisi todella, todella typerää. Nykyinen käytäntö on kätevä, mutta osoittaa, että myös suomen kielessä on epäsäännöllisyyksiä. Siksi Internetiä ei näytä pahalta. Minusta se itse asiassa näyttäisi hirveältä, jos se kirjoitettaisiin kahdella t:llä.

Kuitenkin on kyseenalaista lähteä seuraamaan sellaista linjaa jossa uusia vakiintumattomia sanoja ruvetaan kirjoittamaan tarkoituksellisesti vastoin ääntämystä. Ja kielenhuollosta on varsin mukavaa väitellä yleensäkin.

Hmm. Minusta monet kaksoiskonsonanttiset sanat kirjoitetaan loogisesti. Ei ääntämysten mukaan, mutta niin, että ne näyttävät hyviltä ja ovat mukavampia lukea. Avoimuus näyttää enemmän avoimmuudelta kuin avoimmuus itse.

Juu, onhan kielenhuollosta kiva kinastella (varsinkin, kun se ei ole niin vakavaa), mutta Gentoon foorumi lienee vähän väärä paikka sille. Toisaalta, niin kauan kun tämä liittyy asiaan, eli siihen, miten Internet kirjoitetaan, ongelmaa ei varmaankaan ole.

[jounihat]

Mutta myös Access Point -osoite lienee parempi kuin Access Point-osoite.

Totta. Jäi huomaamatta.

Liikaa lauseenvastikkeita ehkä? Kun olet saanut langattoman yhteyden toimimaan, voit seurata
seuraavan kappaleen (<uri
link="#network_term">Verkkoterminologian ymmärtäminen</uri>) ohjeita
saadaksesi sen käyttökuntoon, tai käyttää komentoa
<c>net-setup</c> kuten aiempana kuvattiin.

Siinä on vieläkin yksi pilkku liikaa.

Korjasin muuten aikaisemmin tässä samassa foorumissa tuota "Gentoo Linuxin Työpöytäympäristöopasta". Sen korjatun version voisi panna nettiin myös (ja korjata samalla tuosta otsikosta yhden virheen).

[Flammie]

Siinä on vieläkin yksi pilkku liikaa.

Niin. Nyt ei ole.

[Flammie]

Päivitin nämä käsittelyt tuohon projektisivulleni laatutarkistussarakkeeseen. Nämä kuitenkin ovat riittävän laajamittaisia laatutarkistuspuolelta sikäli, että enää tarvitsee tarkistaa tietojen ajantasaisuus niin dokumentit ovat julkaisukunnossa. Dokumentti on vanhassa tutussa paikassa http://flammie.dyndns.org/languages/gentoo-finnish.php , nyt sisältöneuvoteltuna myös suomenenglanniksi (so. jos selainta ei ole asetettu suomenkieliseksi se hakee englanninkielisen version).

[Flammie]

Musta tuntuu vähän että tuon postituslistan joutuu itse kyhäämään jollekin yahoogroupsille. Lähetin pari kyselyä tuonne doc-postituslistalle mutta kukaan ei tunnu joutavan tekemään uutta postituslistaa. Onko ideoita hyvistä ilmaisista postituslistajärjestelmistä? Julkiset arkistot ja riittävän helppo liittyminen riittäisi ominaisuuksista.

[oggialli]

Tuota, kelpaisiko vapaaehtoinen suomentaja lisää vielä ? Luulen osaavani englantia melkeinpä loistavasti ja ATK-jargoniakin vähintään hyvin. (tai siis ainakin kaikki forumeilla ja gentoon oppaissa tuntuu taittuvan)

[Flammie]

Tuota, kelpaisiko vapaaehtoinen suomentaja lisää vielä ? Luulen osaavani englantia melkeinpä loistavasti ja ATK-jargoniakin vähintään hyvin. (tai siis ainakin kaikki forumeilla ja gentoon oppaissa tuntuu taittuvan)

Ainahan apu kelpaa, katsele vain tuolta mitä aikoisit tehdä niin merkitään varatuksi ja niin poispäin. Itse olen tällä hetkellä projektin suhteen hieman odotteluvaiheessa noiden postituslistojen kanssa, ajattelin näiden tarkistusten jälkeen kuitenkin kääntää taas jotain.

[Tii]

Sellainen statuspäivitys, että olen ollut jo jonkin aikaa ilman kiintolevyä, enkä tiedä milloin uusi tulee maahantuojalta. Kunnes niin käy, en voi oikeastaan tehdä paljon mitään. Käänöksistä on kyllä yhdet varmuuskopiot, mutta en pääse niihin käsiksi ennenkuin saan sen uuden levyn.